Lähes jokaisella autojen parissa touhuavalla tulee ennemmin tai myöhemmin eteen tilanne, jossa joko pitäisi hinata toista autoa tai olla hinattavana. Toki useimpiin kaskoihin kuuluu hinausturva, mutta sitä kauttaa saa hinauksen pääsääntöisesti vain lähimmälle korjaamolle.
Hinauksesta on monessa paikassa ja varsinkin keskustelupalstoilla virheellistä tietoa. Myöskin eri hinausvälineiden ohjeissa. Ihan suin päin ei kannata lähteä hinaamaan eikä olla hinattavana. Katsotaan siis ensin asiaan liittyvät lakipykälät, ennen kuin mennään eteenpäin köysien ja tankojen pariin. Pykäliä ei onneksi ole paljoa, ainoastaan tieliikennelaki käsittelee hinaamista ja sieltä löytyy seuraavat määräykset:
Tieliikennelaki 56 §, Ajoneuvon hinaaminen
Hinattaessa ajoneuvolla köyttä käyttäen ajoneuvoa, jota ei voi tai saa kuljettaa sen omalla moottorilla, tulee ajoneuvojen välin olla vähintään kolme metriä ja se saa olla enintään kuusi metriä. Ajoneuvoa, jonka jarrut ovat epäkunnossa, saa hinata vain tankoa tai puomia käyttäen. Ajoneuvoa, jonka ohjaus on epäkunnossa, saa hinata vain hinauspuomin varaan nostettuna.
Useaa ajoneuvoa ei saa hinata samanaikaisesti samalla vetävällä ajoneuvolla. Hinattavana oleva ajoneuvo ei ilman pakottavaa syytä saa olla vetävää ajoneuvoa painavampi.
Polkupyörällä, mopolla tai moottoripyörällä hinaaminen on kielletty, jos hinaaminen haittaa ajoa tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille.
Tieliikennelaki 62 §, Ajoneuvon hinaaminen moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä
Ajoneuvoa ei saa hinata moottoritiellä eikä moottoriliikennetiellä käyttäen köyttä, vaijeria tai muuta vastaavaa välinettä. Rikkoutuneen ajoneuvon saa kuitenkin mainittua välinettä käyttäen hinata pois lähimmän poistumiskohdan kautta.
Tieliikennelaki 101 §, Suurin sallittu nopeus hinattaessa
Hinattaessa moottorikäyttöistä ajoneuvoa sen omien pyörien varassa on suurin sallittu nopeus 60 kilometriä tunnissa, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.
Muista pykälistä seuraa lisäksi se, että hinattavan auton tulee olla tieliikennekelpoinen, eli katsastettu, verot maksettu ja vakuutukset voimassa.
Myös hinattavassa autossa olevalla tulee olla vaadittava ajo-oikeus voimassa. Katsastamattoman auton hinaaminen on mahdollista siirtokilvillä. Ja hinattavan ajoneuvon tulisi olla kevyempi, kuin hinaava ajoneuvo.
Kaksipyöräisistä en sano mitään, mutta muuten pääosin on melko selvät sävelet. Kun vertaa muutoksia 2020 kumottuun asetukseen ajoneuvojen käytöstä tiellä, niin huomaa että tietyt muutokset ovat tarkoituksellisia:
Eli apuvaunut (dollyt) ovat muuttuneet virattomiksi, eikä niitä saa enää käyttää. Nykyään ajoneuvojen väli 3-6 m koskee vain köydellä hinaamista, eikä lippuja tarvitse enää olla. Hinaustanko ja puomi menevät iloisesti sekaisin ja nimityksiä käytetään ristiin. Lakitekstissä hinaustanko tarkoittaa kuitenkin köyden tilalla olevaa tankoa, jolla autoa hinataan sen omien pyörien varassa. Tästä on alempana oma kappaleensa. Hinauspuomi on sen sijaan ammattikalustoa, se on hinausauton takaosassa (kiinteästi) oleva, yleensä T-kirjainta muistuttava nostolaite. Se kiinnitetään hinattavan euton etu- tai takapyöriin ja nostetaan ilmaan.
Nopeusrajoitukseen 60 km/h on syytä suhtautua vakavasti. Hinauksessa yleensä ylitetään hinurin kohdalla vetokoukun ja auton valmistajan määrittelemät vetomassat. Eli paikat joutuvat vähän kovemmalle kuormitukselle, mutta tätä kompensoi hitaampi nopeus. Lisäksi yhdistelmä kiihtyy ja hidastuu normaalia huonommin ja hinattava ajoneuvon nykäykset teettävät ylimääräisiä ohjausliikkeitä. Jäisellä tai lumisellä tiellä hinaamista kannattaa välttää, jos vain mahdollista. Suunnittele hinausreitti etukäteen valmiiksi. Luonnollisesti kannattaa välttää vilkkaita teitä ja keskusta-alueita. Eikä hinausurakkaan kannata lähteä neljän ruuhkaan, vaan mieluummin vaikka illalla.
Köyden avulla hinatessa voisi sanoa, että n. 50-60 km matka alkaa olla ylärajoilla, jos hyppää kylmiltään rattiin, eikä hinattavassa autossa voi pitää moottoria käynnissä. Toisen auton puskurissa roikkuminen huonojen jarrujen ja raskaan ohjauksen kanssa ei ole aina niin mukava kokemus. Tangolla hinatessa pidempikin matka menee leikiten, koska ei ole peräänajon vaaraa.
Hinattavan auton akku kannattaa ladata täyteen ennen hinausta. Hinattavassa autossa kytke kaikki ylimääräiset kulutuslaitteet pois. Eli valot pois (parkkivalot riittävät ainakin päivällä), radio pois, puhallin pois.
Auto on siis jäänyt tien poskeen tai muuten on tarve siirtää viallinen auto paikasta toiseen. Lähes jokaisesta autosta löytyy edestä ja takaa, yleensä auton keskiosan oikealta puolelta, joku kiinnityspaikka hinausta varten.
Irrallinen hinaussilmukka on yleinen ja se toivottavasti löytyy tavaratilasta tunkin tai varoituskolmion vierestä tai jostain sivulokerosta.
Usein hinaussilmukan kiinnityspaikat ovat niin piilossa, että joutuu turvautumaan ohjekirjan apuun. Jonkin ritilän välissä tai takana tai peitetty suojamuovilla.
Hinausilmukan kiinnittämisessä ja irrottamisessa kannattaa käyttää apuna vaikka pyöränpulttiavainta. Huomaa, että usein hinaussilmukassa on vasenkätinen kierre! On myös tärkeää, että hinaussilmukka on kierretty tarpeeksi syvälle. Tarvittaessa kierteitä saa puhdistettua jollain spraylla ja kiertämällä silmukkaa auki ja kiinni.
Takana on usein runkoon hitsattu hinaussilmukka.
Auton ohjekirja on joka tapauksessa hyvä lukea läpi hinauksen osalta. Uudemmissa autoissa voi olla turvavarusteita, jotka on syytä kytkeä pois hinauksen ajaksi. Ja automaattivaihteisten autojen hinausmatka on hyvin usein rajoitettu vaihteiston puutteellisen voitelun takia. Huomaa myös, että autojen hinaussilmukoita ei välttämättä ole tarkoitettu auton vetämiseen pois ojasta, lumipenkasta tai muusta vastaavasta paikasta, jossa tulee moninkertainen rasitus tiellä hinaamiseen verrattuna.
Hinaus köydellä
Monella on auton perässä hinausköysi ja se on suositeltava varuste. Köysi vie vähän tilaa eikä paina paljoa.
Ajoneuvojen välin, eli köyden pituuden tulee olla 3-6 metriä. Kuitenkin käytännön tilanteessa 3 metriä on aivan liian vähän. Hinausköyden sopiva pituus on neljästä viiteen metriä, mieluummin lähempänä viittä. Kuuden metrin köysikin on ok, mutta se voi tehdä joistain tilanteista jo hieman haastavia (jyrkkiä käännöksiä, liikenteenjakajia ym). Enää köyden keskiosassa ei lain puolesta tarvitse olla punaista lippua, enkä keksi mitään syytä miksi sitä siellä tarvittaisiin. Muiden autojen ”varoittamiseen” on parempi keino ja siitä lisää myöhemmin.
-Hinausköyden pituuden tulee olla 3-6 m. 4-5 m on ok pituus.
-Hinattavan auton jarrujen täytyy ehdottomasti olla toimintakuntoiset.
-Moottori- ja moottoriliikennetiellä autoa saa hinata ainoastaan seuraavalle poistumiskohdalle saakka
-Suurin sallittu nopeus 60 km/h
Kierrä tarvittavat hinaussilmukat paikalleen aikaisemmin kuvatulla tavalla.
Kiinnitä köysi hinaavan ajoneuvon hinaussilmukkaan…
Tai mieluummin vetokoukuun, jos sellainen vain on.
Kiinnitä toinen pää hinattavan auton hinaussilmukkaan. Aseta koukku aina näin päin, eli salpa on alapuolella.
Hinattavassa autossa käännä virrat päälle niin, että rattilukko on auki ja vilkut toimivat. Jos moottoria ei voi pitää käynnissä, niin tehostuksen puuttumisen takia ohjaaminen voi olla huomattavan raskasta ja jarrujen tehosta puuttuu valtaosa. Pakkasella tai sateella voi lisäksi tulla ongelmia lasien huurustumisesta. Siihen auttaa lasien avaaminen raolleen.
Lähde varovasti liikkeelle niin että köysi kiristyy. Köysi tulisi pitää koko hinauksen ajan kireänä, lähinnä hinattavan ajoneuvon jarruja käyttämällä. Terävät nykäykset voivat katkaista köyden tai rikkoa auton rakenteita.
Hinaus hinaustangolla
Ennen hinaustangon pituus oli laissa niputettu samaan hinausköyden kanssa, mutta ei onneksi enää. Tangolle järkevä pituus on kahden metrin paikkeilla. Tankoja on erilaisia, liitäntä voi olla joko vetokoukusta hinaussilmukkaan tai hinaussilmukasta hinaussilmukkaan.
Käytännössä aina löytyy hinuriksi vetokoukullinen auto, niin voisin suositella mallia, jossa toisessa päässä on kuulakytkin, tosin tehdastekoisena nämä ovat melko kalliita. Mitä vähemmän tangon kiinnityksessä on väljää, sitä miellyttävämpää hinaaminen on. Joidenkin autojen hinaussilmukoihin voi olla vaikeaa saada sovitettua tankoa, jos ne ovat kovin syvällä tai särkyvien muoviosien vieressä. Tankoa käytettäessä usein on mahdollista myös peruuttaa. Kuvan tehdastekoinen hinaustanko menee näppärästi pieneen tilaan, mutta varjopuolena on sitten useampi välystä tekevä liitos. Kuitenkin tangon saa liitettyä lähes mihin vain – myös vetokoukkuun ja pystysuunnassa olevaan hinaussilmukkaan.
-Pituudesta ei ole määräyksiä, mutta käytännössä n. 2-3 m on sopiva pituus
-Hinattavan auton jarrujen ei tarvitse toimia
-Lakipykäliä tulkiten tangolla hinaamista moottoritiellä ei olisi kielletty (hinaaminen on kielletty ”käyttäen köyttä, vaijeria tai muuta vastaavaa välinettä”). Kuitenkaan suurien nopeuserojen takia se ei ole järkevää ja aiheuttaa varmasti vaaratilanteita. Eli poistu seuraavasta liittymästä pienemmille teille, jos mahdollista.
-Suurin sallittu nopeus 60 km/h
Kierrä tarvittavat hinaussilmukat paikalleen aikaisemmin kuvatulla tavalla.
Toinen pää kytketään hinaavan ajoneuvon vetokoukkuun tai mallista riippuen hinaussilmukkaan, jos vetokoukkua ei ole.
Toinen pää kiinnitetään hinattavan ajoneuvon hinaussilmukkaan. Kuvassa näkyy vielä lisänä kumiletkun pätkä vaimentimena hinaussilmukan sisällä.
Hinattavassa autossa käännä virrat päälle niin, että rattilukko on auki ja vilkut toimivat. Jos moottoria ei voi pitää käynnissä, niin tehostuksen puuttumisen takia ohjaaminen voi olla huomattavan raskasta ja jarrujen tehosta puuttuu valtaosa. Pakkasella tai sateella voi lisäksi tulla ongelmia lasien huurustumisesta. Siihen auttaa lasien avaaminen raolleen.
Hinattavan on hyvä avustaa jarrutuksissa, jos se vain on mahdollista, mutta muuten auto tulee perässä melko vaivattomasti. Kuitenkin äkkiäisiä liikkeitä ja erityisesti jarrutuksia on syytä välttää.
Hinaustangolla saa hinata jarruvikaista autoa, mutta myös sähkövikaisen auton hinaaminen on helppoa. Peräkärryn magneettikiinnitteinen valosarja on mainio apu tässä tapauksessa. Valaisimet asetellaan auton perään…
Ja johto tuodaan sopivaa reittiä sivupeilin ym. ja hinaustangon kautta pistokkeeseen.
Muuta huomioitavaa
Punainen lippu ei ole enää pakollinen hinausköydessä ja hyvä niin. Sieltähän se ei näy kuin sivuille. Sivutieltä tuleva kanssa-autoilija näkee varmasti muutenkin, että hinaus on menossa, eikä yritä tunkea neljän metrin väliin.
Laki ei vaadi, mutta hinattavan auton takalasiin on hyvin suositeltavaa tehdä mahdollisimman iso kyltti ”HINAUS”-tekstillä. Teksti voi olla pahvilla, joka teipataan lasiin tai sitten vaikkapa tavallisella sähköteipillä taiteilemalla, kuten alla olevassa kuvassa.
Näin takaa lähestyvät huomaavat jo kaukaa, että mikä on syynä matelulle ja hermot eivät kiristy turhaan.
Joissain hinausohjeissa on mainittu varoitusvilkkujen käyttö, mutta niiden käyttö ei itse hinauksen aikana ole tarpeen. Lähinnä varoitusvilkut voisivat olla tarpeen muiden varoittamiseen hinauksen valmistelujen aikana, jos ollaan tien reunassa tai jos joudutaan jostain syystä pysähtymään johonkin muualle kuin pysäkille.
Viiveetön puheyhteys hinaajan ja hinattavan välillä on tärkeää. ”Onko valmista?”, ”Mennään tuon valkoisen auton perään”, ”Seuraavasta liittymästä vasemmalle”, ”Vedän vähän reunempaan, niin tuo takaa tuleva näkee paremmin ja pääsee ohi” ym. Soittaminen on aivan liian hidasta ja vie huomion ajamisesta. Radiopuhelimet ovat tähän paras apuväline. Lyhyemmällä matkalla voi toki vaikka pitää puhelun auki koko ajan.
Huomioliivit ovat hyvä turvavaruste aina kun joutuu liikkumaan tiealueella. Ja hinatessa voi tulla yllätyksiä eteen, niin että joutuu pysähtymään muuallekin kuin pysäkille. Ota tarvittaessa myös taskulamppu mukaan.
Tee se itse – hinaustanko
Hinaustangon voi tehdä melko helposti myös itse. Tässä on aineksina 40x40x3 mm RHS-neliöputki, jonka pituus on tasan 2 m. Hieman kevympikin putki varmasti riittäisi, mutta tämä on tehty varman päälle. Sakkeli on putken päähän sopivasti istuva, 20 mm tapilla oleva. Ja lopuksi kalleimpana osana on vetokoukun päähän tuleva kuulakytkin. Tarkoitukseen ei käy tavallinen kevytperävaunun kuulakytkin, vaan sen tulee olla näille painoille tarkoitettu. Tässä tapauksessa tuli valittua 1700 kg:lle mitoitettu malli.
Rälläköi putken päähän kolot, joihin sakkeli uppoaa jonkin verran. Lisäksi tein lattaraudasta pienen palan putken päähän (tuossa se ei ole vielä taivutettuna). Sen tarkoituksena on olla lisätukena sekä tarvittessa ottaa vastaan peruutus- tai jarrutustilanteessa hinaussilmukkaan.
Osat hitsattu kiinni.
Tangon voi tehdä myös hieman eri tavalla, täysin ilman hitsaamista. Tässä tapauksessa valitse sen kokoinen putki ja sakkeli, että putki mahtuu juuri kivasti sakkelin sisälle. Poraa putkeen ~parin sentin päähän päädystä reiät ja kiinnitä sakkeli pultilla siihen ylläolevan kuvan tapaisesti. Putken toiseen päähän voi askarrella samanlaisen sakkelin tai vaihtoehtoisesti vetopään.
Lopuksi vielä kuulakytkin kahdella pultilla kiinni, maalia pintaan ja koristeeksi vähän heijastintarraa. Tämän pituinen (2 m) tanko mahtuu vielä jotenkin auton sisälle kuljetuksen ajaksi. Toki halutessaan keskelle voi tehdä hieman pienemmästä putkesta pulteilla kiinnitettävän jatkokohdan, josta tangon saa katkaistua.
Piipon hinausköysi
Hinausköysi, jossa on salpakoukut (ylempänä olevissa kuvissa näkyvillä) on helppokäyttöinen. Koukku vain kiinni hinaussilmukkaan ja sillä selvä. Vetokoukkuun sitä ei saa ihan yhtä tyylikkäästi kiinni, mutta jotenkin kuitenkin.
Piipon hinausköydet ovat yleisiä, niitä on monessa paikassa myynnissä ja hinta on kohtuullinen. Näissä on salpakoukkujen sijaan melko poikkeava kiinnitystapa. Eli eräänlainen S-koukku, joka on tietysti valmistuskustannuksiltaan ihan eri luokkaa. Avaamisen jälkeen ohjeet häviävät, eikä tuota muista jos tarvetta on kerran kahteen vuoteen. Niinpä moni kiinnittää köyden solmimalla ja sen hinausreissun jälkeen köysi on entinen. Tämä hinausköysi on henkilöautoille tarkoitettu malli, jonka pituus on tuotetietojen mukaan 5 m. Kiinnityslenkkeihin hukkuu kuitenkin lähes metrin verran köyttä, jolloin todelliseksi pituudeksi jää hieman päälle 4 m.
Paketista löytyy tällainen ohje. Kokeillaanpa siis käytännössä.
Eli vetokoukkuun kiinnitettäessä näin. Vetukoukun ympäri menevä lenkki kannattaa lopuksi kiristää pienemmäksi.
Hinaussilmukkaan kiinnitettäessä pujota ensin köyden pää silmukan läpi
Ja lopuksi samanlaiset pujotukset kuin vetokoukkuun kiinnitettäessä.
Piipon sivuilla on linkki ohjevideoon Piippo hinausköysi ja tuolla videolla jätetään käyden pään pujotus tekemättä. Tosin videolla on käytössä pakettitautoille tarkoitettu paksumpi köysi, niin ehkä sen kohdalla on toisin. Ei tuo pään pujotus ainakaan haittaa, köysi pysyy varmemmin paikallaan ennen kuin se kiristyy kunnolla hinauksen alkaessa.