B-ajokortti ja peräkärryt ym.

Minkä painoista peräkärryä saan vetää B-luokan ajokortilla? Entä jarrullinen peräkärry, asuntovaunu, henkilönostin tai muu vastaava? Saako sen kytkeä auton perään? Mikä on eri yhdistelmien nopeusrajoitus?

Tämä viidakko on äkkiä katsoen melko sekava, eikä kaikissa määräyksissä tunnu olevan järkeä mukana, mutta näillä on mentävä. Useimmilla vetopuuhat rajoittuvat oman tai jonkun lainakärryn satunnaiseen vetämiseen, mutta silloinkin on hyvä tietää perusasiat. Itse perehdyin näihin tarkemmin kun oli tarvetta henkilönostimen vuokraamiselle. Käsitellään tässä vain niitä tilanteita, joihin B-kortti riittää. C-kortti ei tuo vetomassoihin mitään muutoksia. Halvin ja helpoin korotus on B/96-luokan ajokortti. Samoja asioita toistellaan moneen kertaan eri yhteyksissä, pahoittelut siitä. 🙂

Ajokorttilaki sanelee tärkeimmät määräykset ja siellä sanotaan B-luokan ajokortista näin:

5) B, johon kuuluvat:

a) ajoneuvot, joiden kokonaismassa on enintään 3 500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksan henkilöä;

b) ajoneuvoyhdistelmät, joissa on B-luokan vetoauto ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 750 kg;

c) ajoneuvoyhdistelmät, joissa on B-luokan vetoauto ja hinattava ajoneuvo, jonka kokonaismassa ylittää 750 kg mutta ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa on enintään 3 500 kg;

HUOM! Ajokorttiluokan riittävyyden kanssa katsotaan aina auton sekä peräkärryn suurinta kokonaismassaa.

Auton massatiedot
Peräkärryn massatiedot

Mitä nämä painot tarkoittavat?

Ajoneuvon omamassa = ajokuntoisen kuormaamattoman ajoneuvon massa koreineen ja kytkentälaitteineen. Omamassaan luetaan jäähdytysneste, öljyt, 90 prosenttia polttoaineesta, 100 prosenttia muista nesteistä kuin jätevesistä, työkalut, vararengas ja kuljettaja. Tavallisessa peräkärryssä tyhjän peräkärryn paino, ilman kuomua tai muita mahdollisia lisävarusteita.

Sallittu suurin kokonaismassa = suurin sallittu massa, joka ajoneuvolla saa olla kuormattuna, eli ajoneuvon omamassa+autossa olevan kuorman (matkustajat, tavarat) paino korkeintaan

Yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa = ajoneuvon ja perävaunun suurin sallittu yhteispaino

Eli B-kortin kohdalla lasketaan auton kokonaismassa + perävaunun kokonaismassa silloin jos se on yli 750 kg. Summa saa olla korkeintaan 3500 kg. Jos näiden puolesta ajokortti riittää yhdistelmälle, niin seuraavaksi on syytä katsoa auton tiedoista suurimmat perävaunumassat. Esimerkki: autolle hyväksytty suurin perävaunumassa jarruitta on 550 kg ja käytössä on suurimmalta kokonaismassaltaan 750 kg:n peräkärry, jonka omapaino on 200 kg. Ei ongelmaa, kärryn saa kyllä kytkeä autoon, mutta kuormaa siihen saa lastata vain 350 kg (550 kg-200 kg).

Ajoneuvoluokat – jarruton ja jarrullinen perävaunu

Auton perävaunut jaetaan luokittelumassan perusteella neljään luokkaan, joista kaksi pienintä ja tärkeintä ovat:

O1-luokan ajoneuvon (kevyt perävaunu) luokittelumassa on enintään 0,75 tonnia;
O2-luokan ajoneuvon luokittelumassa on suurempi kuin 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia;

Ajoneuvoluokka, massat ja muut tiedot löytyvät rekisteröintitodistuksesta sekä Traficomin sivuilta

O1-luokan perävaunu

O1-luokan perävaunun kuulakytkin

O1-luokan perävaunu on se tavallisin yhden jos toisenkin pihan nurkassa lojuva peräkärry. Myös monet kevyemmän pään venetrailerit kuuluvat tähän luokkaan. Kokonaismassa näillä on korkeintaan 750 kg. Peräkärryn tunnistaa kuvan näköisestä yksinkertaisesta vetopäästä. Nopeusrajoitus O1-luokan perävaunun kanssa on 100 km/h. O1-luokan perävaunuja ei tarvitse katsastaa, mutta käyttäjän velvollisuutena on tietenkin pitää valot ja kaikki muukin asiallisessa kunnossa. Talvirenkaiden käyttövelvollisuus ei koske kevytperävaunuja.


O2-luokan perävaunu

O2-luokan perävaunun kuulakytkin

O2-luokan perävaunu on jarrullinen. Yleisimpiä ovat asuntovaunut, auto-ja venetrailerit, henkilönostimet ja raskaammat peräkärryt. Kokonaismassa näillä on yli 750 kg. Perävaunun tunnistaa parhaiten kuvan näköisestä vetopäästä, jossa on hyvänä tuntomerkkinä kuminen jousto-osuus vetovarressa. Lisäksi löytyy jonkinlainen käsijarru ja jarruvaijeri, joka täytyy aina kiinnittää vetoautoon. Nopeusrajoitus O2-luokan perävaunun kanssa on 80 km/h. O2-luokan perävaunut tulee katsastaa joka toinen vuosi. Katsastuskausi on kalenterivuosi. Talvirenkaiden käyttövelvollisuus – jos vetoautossa on talvirenkaat, niin myös perävaunussa on oltava talvirenkaat (ei välttämättä kuitenkaan nastarenkaat). Jos kuorma/kori (esim. asuntovaunu) ylittää auton leveyden, on autossa käytettävä lisäpeilejä.


Näihin on joitain harvoja poikkeuksia, esimerkiksi Poksi-asuntovaunut. Painoa niillä on maks. 750 kg ja ne kuuluvat O1-luokkaan, mutta silti niissä on ”ekstrana” jarrut ja sen mukainen kuulakytkin. Ne ovat kuitenkin O1-luokan ja sitä myöten katsastusvapaita ja nopeusrajoitus on 100 km/h.

825 kg:n peräkärryt

Tämä on yksi erikoinen poikkeus O1-luokan perävaunuihin. Ja lainsäätäjiltä on ehkä unohtunut näiden kohdalla rinnastus 750 kg:n perävaunuihin. Monissa uusissa O1-luokan perävaunuissa suurimmaksi massaksi on merkattu 825 kg. Mutta ”luokittelumassa”, eli akselien kautta tiehen kohdistuva massa on on 750 kg. Tälloin jos kärry on lastattu täyteen, niin tarkoituksena on lastata kuorma niin, että 75 kg menee auton vetokoukulle ja 750 kg peräkärryn akselille. Varmista auton vetomassa ja vetokoukun hyväksytty kuormitus, usein se voi olla vain 50 kg.

Suosittelen välttämään tällaista kärryä tai ostamaan sen rekisteröitynä 750 kg:n kokonaismassalle. Muutoskatsastuksen voi usein tehdä myös jälkikäteen, mutta se tietysti maksaa. Isommassa kokonaismassasta seuraa se merkittävä haittapuoli, että yhdistelmän kokonaismassa saakin tässä tapauksessa olla korkeintaan 3500 kg. Eli vetoautolle jää korkeintaan 2675 kg. Pienemmillä autoilla jarruttomien kärryjen vetomassat eivät riitä hyödyntämään täyttä kapasitettia ja isommat autot taas helposti painavat liikaa. Tämä sulkee lähes kaikki pakettiautot pois vetoautojen joukosta.

Huomaa siis, että B-luokan ajokortin puolesta B-luokan vetoautoon (kokonaismassa korkeintaan 3500 kg) saa aina kytkeä ”kevytperäkärryn”, eli O1-ajoneuvoluokan perävaunun, jonka suurin kokonaismassa on 750 kg. Tällöin koko yhdistelmän kokonaismassa voi olla suurimmillaan hulppeat 4250 kg. Kuitenkin jos liittää vetoautoon kokonaismassaltaan yli 750 kg:n perävaunun, niin yhdistelmän kokonaismassa saa olla korkeintaan 3500 kg. Tämä on erikoinen asia, joka ei käy järkeen. Jarrullinen O2-luokan perävaunu olisi yleensä kuitenkin turvallisempi vetää. Tämä rajoitus tulee erityisen helposti vastaan pakettiauton kanssa, eli

Kuormaus

Peräkärryä kuormatessa ota ensimmäisenä huomioon painorajat. Kevytperävaunun rajat tulevat melko helposti vastaan. Aisapainoa ei yleensä ole tarvetta mittailla puntarilla, mutta jonkinlaisena peukalosääntönä voisi pitää, että kuormattuna paino on sopiva kun jaksaa pienellä punnertamisella nostaa kuulakytkimen koukkuun (20-50 kg). Jos taas aisa nousee itsekseen ilmaan, niin silloin kärry on kuormattu vaarallisen väärin – siirrä kuormaa tai jotain painavampaa kärryn etuosaan.

Kuorma saa ylittää kuormatilan (peräkärryn lava) edestä korkeinkaan metrin ja takana korkeintaan kaksi metriä. Jos ylitys on takana yli metrin, niin silloin on kuorman uloin osa merkittävä punaisella merkkilipulla ja pimeässä punaisella valaisimella ja heijastimella. Samat mitat koskevat myös autolla (vaikka kattotelineessä tai takaluukussa) tai kuorma-autolla kuljetettavaa tavaraa. Huomaa että sivusuunnassa kuorma ei saa ylittää kuormatilan leveyttä! Vaikka itse kärry renkaineen olisi lavaa leveämpi, niin kuorma saa olla vain lavan levyinen. Mielenkiintoisena poikkeuksena tieliikennelaki sanoo, että ”kuorman leveydestä säädettyä ei sovelleta veneen kuljettamiseen”. Eli venetrailerin lisäksi tavalliseen peräkärryynkin voi lastata veneen, joka on kuormatilaa leveämpi.

Kuorma on sidottava sidontaliinoilla niin, että se pysyy paikallaan kaarteissa ja kestää kaikki yllättävätkin jarrutustilanteet. Tarvittaessa tulee käyttää lisäksi verkkoa tai pressua estämään pölyäminen tai variseminen. Peräkärryssä mahdollisesti olevalla kuomulla ei ole merkitystä sitomisen kannalta, kuorma tulee aina sitoa kiinni.

Pakettiauto

Aloitetaan B-kortin kannalta helpommasta, eli pakettiautosta. Käytännössä pakettiauton perään saa kytkeä ainoastaan O1-luokan kevytperävaunun, joka on kokonaismassaltaan korkeintaan 750 kg.

Nopeusrajoitus yhdistelmällä on 100 km/h.

Pullonkaulana asiassa on nämä edellä mainitut painorajat. Jos otetaan esimerkkinä vaikka yleinen Mercedes-Benz Vito – kokonaismassa 3050 kg, perävaunumassa jarrullinen 2000 kg ja jarruton 750 kg. B-kortilla yhdistelmän kokonaismassa saa olla korkeintaan 3500 kg, jolloin jäljelle jää 450 kg. Useimmilla pakettiautoilla painot ovat samansuuntaiset. Eli perään ei voi kytkeä mitään O2-luokan (jarrullinen, yli 750 kg) perävaunua. Myöskään uudempia O1-luokan peräkärryjä, jotka on rekisteröity 825 kg:n kokonaismassalle, ei pääsääntöisesti voi kytkeä pakettiauton perään. Tässä tapauksessa yhdistelmän kokonaismassa saa olla korkeintaan 3500 kg, jolloin pakettiauton osuudeksi jää 2675 kg (3500kg-825kg) ja useimpien kokonaismassat ylittävät tämän.

Henkilöauto

Henkilöautojen kanssa asia onkin hieman mutkikkaampi. Nyt on kaivettava esiin niin auton kuin perävaununkin tiedot.

Nopeusrajoitus yhdistelmällä on 100 km/h.

B-luokan ajokortin puolesta O1-luokan peräkärryn saa aina kytkeä henkilöautoon, pois lukien jossain tapauksissa uudemmat 825 kg:n painolle rekisteröidyt peräkärryt. Tarkista papereista jarruttoman perävaunun suurin massa. Joissain autoissa se voi olla huomattavan pieni, eli ota se huomioon kuormaa tehdessä.

Autojen massatietoja

Yllä pari esimerkkiä auton painotiedoista. Aina kohtaan F.3 ei ole merkattu mitään, mutta jos on, niin sekin täytyy huomioida. Alemmassa esimerkissä yhdistelmän suurin kokonaismassa rajoittaa tietyissä tapauksissa – jos autoon kytketään omamassaltaan 1300 kg:n nostokori, niin autossa saa olla olla kuormaa enää vain 115 kg (2700 kg – 1300 kg – 1285 kg = 115 kg). Eli käytännössä vaikka yksi matkustaja ja pieni määrä tavaraa.

O2-luokan perävaunun massat

Eli käytännössä lasketaan auton kokonaismassa + perävaunun kokonaismassa silloin jos se on yli 750 kg. Summa saa olla korkeintaan 3500 kg, jotta B-kortti riittää yhdistelmän ajamiseen.

Useimmiten pienen ja keskikoisen vaunun vetäminen on mahdollista B-kortin turvin keskikokoisella henkilöautolla. Eli jos auton suurin kokonaismassa on tuolla 1700-2400 kg:n suunnilla, niin jarrullisen perävaunun massa voi olla luokkaa 750-1500 kg. Liian järeä vetoauto estää helposti vetämisen B-kortilla kun kokonaismassa menee yli 3500 kilon. Nopeusrajoitus on aina 80 km/h. Vetoautossa tarvitaan lisäpeilit.

Henkilönostimet painavat usein ihan liikaa, mutta on muutamia malleja, jotka tulevat helposti lähes minkä vain auton perässä. Vaikkapa Dexter 12A painaa tasan 1300 kg ja Dinolla on 1000 kg:n tuntumassa oleva nostin. Nopeusrajoitus on aina 80 km/h.

Autotraileria ei pääsääntöisesti saa vetää B-kortilla, ei edes tyhjänä. Koska autotrailerin on tarkoitus kantaa auton verran painoa, niin niiden kokonaismaissa on käytännössä aina yli 2000 kg, eli yhdistelmän suurin kokonaismassa 3500 kg ylittyy aina. Nopusrajoitus on myös aina 80 km/h.