Tämä on se asia, joka korjausnäkökulmasta katsoen erottaa eniten nykyautot vanhoista. Ja ettei menisi hakuammunnaksi, niin usein korjauksissa työ lähtee liikkeelle vikakoodien luvulla. Mutta hätä ei ole tämän näköinen. Lukulaitteita löytyy jopa marketin hyllystä, vaan siinä tuleekin se ensimmäinen pieni mutta. Halvat ovat perusmallisia OBD-lukijoita, joilla ei korjaustöissä välttämättä tee ihmeempiä. Näitä on kapulamallisena, USB-liitäntäisenä ja langattomana, jonka voi yhdistää puhelimeen tai tietokoneeseen.
Kuvassa perusmallisia lukijoita. Langaton (Bluetooth) puhelimeen tai tietokoneeseen, USB-liitäntäinen tietokoneeseen sekä kädessä pidettävä. Hinta ulkomailta tilaten muutamasta eurosta ylöspäin. Yli 40€ ei tällaisesta kannata maksaa. Toki peruslukijan voi alkuun napata jostain tarjouksesta mukaansa ja sekin saattaa säästää muutamalta korjaamokäynniltä. Niillä saa luettua ja nollattua useimmiten ainoastaan päästöihin liittyviä (moottori ja pakokaasujärjestelmä) vikakoodeja ja ennen katsastusta voi kurkata että kaiken pitäisi olla kunnossa. Niillä näkee myös moottorista useita anturiarvoja, joista voi olla suurta apua vianetsinnässä.
Löytyy myös ohjelmia, jotka toimivat tietyn automerkin ja tavallisen obd-sovittimen kanssa ja niillä pystyy kaivamaan autosta vähän enemmänkin tietoa. Esimerkkinä Multiecuscan (Fiat, Alfa Romeo, Chrysler, Dodge, Jeep, Lancia), FORScan (Ford, Mazda) ja DDT4All (ainakin Renault). Perusmallisesta vikakoodinlukijasta voi olla apua jos vaikka akun tyhjenemisen tai haastavan kylmäkäynnistyksen jälkeen moottorin vikavalo jää syyttä suotta palamaan. Myös puhelimille on sovelluksia, jotka toimivat Bluetooth-sovittimen kanssa. Osa näistä on tavallista laajempia ja niillä pääsee tutkimaan autoa huomattavasti enemmänkin.
Yleensä kuitenkin jos mittaritaulussa palaa jarrujärjestelmän tai turvatyynyn merkkivalo, niin laite ei kerro siitä mitään. Sama muiden järjestelmien kanssa. Autossa voi olla kymmeniä eri moduuleja, kuten jarrut, turvatyyny, ilmastointi, vaihdelaatikko, hälytin, mittaristo, rengaspaineet, radio, sähköikkunat ja monta muuta.
Ratkaisuna on automerkkikohtainen vikakoodien lukulaite. Näissä on mukana myös yllä mainitun tavallisen obd-lukijan toiminnot. Tässä viidakossa selviytyäkseen joutuu näkemään kuitenkin jonkin verran vaivaa. Ensinnäkin ostoksille kannattaa suunnata ulkomaille. Laitteita löytyy kyllä täältäkin, mutta hinta on helposti tuplat siihen, mitä ulkomailta tilaten. Toiseksi laitteita on laidasta laitaan. Osa kattaa yhden automerkin, osa useamman (niin sanottu monimerkkilukija) ja erityisesti toimintojen laajuudessa on eroa. Yhdellä saa luettua ja nollattua jarrujärjestelmän ja turvatyynyt, toisella on pääsy useimpiin auton järjestelmiin ja kolmannella pystyy ohjelmoimaankin jotain. Kannattaa yrittää haeskella tietoa vaikkapa keskustelupalstoilta siitä, että mikä laite olisi juuri omaan autoon paras ja toimiva vaihtoehto. Hinta riippuu omista tarpeista, mutta voi olla luokkaa 15-400€.
Suosittelen kallistumaan yhteen automerkkiin sidotun lukijan sijasta monimerkkilukijoiden puoleen. Oma auto voi vaihtua, kavereilla ja tutuilla on autoja laidasta laitaan ja todennäköisesti jossain vaiheessa tulee tarve auttaa myös niiden kanssa. Monimerkkilukijoissa itselläni on kokemusta Autelin ja iCarsoftin laitteista ja niitä voi ainakin suositella. Itse investoin iCarsoftin korjaamotasoiseen laitteeseen, mutta sitä ei ole tarpeen esitellä tässä. Sanotaan sen verran, että sellainen on hyvä vähän kaikkeen, mutta silläkään ei pysty tekemään kaikkea verrattuna tietokoneeseen liitettävään automerkkikohtaiseen sovittimeen ja ohjelmistoon. Jos joku kysyisi suositusta tietystä laitteesta, niin tällä hetkellä vahvana ehdokkaana olisi joko iCarsoft CR Pro (~270€) tai ennemmin pienellä lisäsijoituksella vielä huomattavasti monipuolisempi tablettimallinen iCarsoft CR MAX (~360€). Autelilla on hyviä laitteita, mutta niiden hinnat ovat korkeampia. Isolle näytölle saadaan enemmän tietoa ja se helpottaa huomattavasti mm. live datan seuraamista.
Vikakoodinlukijoiden ja testereiden yhteydessä menee helposti sekaisin termeistä ja ominaisuuksista. Ominaisuuksien tärkeimmät kolme ryhmää ovat:
- EOBD/OBDII-toiminnot. Käsittää jokaisen auton kanssa toimivat perustoiminnot (ns. perusmallin vikakoodinlukijan toiminnot). Näitä ovat moottorin anturiarvojen seuranta (live data), moottoriin ja mahdollisesti päästölaitteisiin liittyvien yleisten vikakoodien luku ja poisto
- Automerkkikohtaiset toiminnot. Vikakoodien luku ja poisto kaikista järjestelmistä. Eri järjestelmien anturiarvojen seuranta (eli live data, ja näitähän riittää). Komponenttien testaus/ohjaus, joka on hyödyllistä vianetsinnässä, eli vaikka polttoainepumpun voi käynnistää vikakoodinlukijasta, ohjata valoja ja ikkunoita.
- Huolto/korjaustoiminnot. Nämä ovat myös automerkkikohtaisia ja näitä voi olla laitteesta riippuen nollasta useaan kymmeneen. Esimerkkeinä vaikkapa huoltovalon nollaus, uuden akun rekisteröinti, ABS-järjestelmän ilmaus, kalibroinnit (ohjaus ikkunat, valot..), tyhjäkäynnin säätö, ohjelmoinnit (suuttimet, avaimet..)
Automerkkikohtaiset toiminnot vaihtelevat huomattavasti autosta riippuen. Eli vaikka laite yleisesti tukisi jotain toimintoa, niin jokaisen auton kohdalla toiminto ei välttämättä ole kuitenkaan käytettävissä.
Kuvassa ylhäällä tietokoneeseen liitettävä, ainoastaan Renaultille tarkoitetty Clip, sekä niin ikään Renaultille musta Renault.com-bluetooth-palikka. Vasemmalla VAG-konsernin autoille pari USB-adapteria. Nämä kaikki tarvitsevat tietysti omat ohjelmistonsa. Keskellä sininen vikakoodinlukulaite, joka lukee ja nollaa moottorin, vaihdelaatikon, ABS:n ja turvatyynyn koodit VAG-konsernin autoista. Oikealla Autel Maxidiag MD805-monimerkkilukija, joka käy useimpiin autoihin ja sillä pystyy lukemaan ja nollaamaan useita yksiköitä ja pari huoltotoimenpidettäkin onnistuu.
Tietokoneeseen liitettävillä automerkkikohtaisilla sovittimilla pystyykin sitten tutkimaan ja säätämään autoa enemmän kuin tarpeeksi, usein tekemään lähes kaiken mahdollisen kuten korjaamollakin. Toki jokaiselle merkille ei laitteita löydy ja niiden toiminnassa ja kattavuudessa on eroja. Vikakoodien luvun lisäksi hoituu eri osien (esimerkiksi suuttimet) vaihdossa tarvittavat koodaukset, huoltomuistuttimen nollaus, ABS-järjestelmän ilmaus, avaimien ohjelmointi, auton toimintoja voi muokata (lukitukset, kaarrevalot, valikot/kielet). Jos ei tiedä mitä tekee, niin vahinkoakin voi saada aikaiseksi. Harrastajien harmiksi joissain autoissa osa säädöistä voi vaatia ”PIN-koodia”. Koodit ovat käytännössä ainoastaan huollon saatavilla. Osaan tapauksista löytyy kuitenkin apuja, useimmiten ohjelmia joilla saa saa selvitettyä koodit. Valmistajat harvemmin myyvät korjaamokäyttöön tarkoitettuja diagnostiikkalaitteita vapaasti, niissä on erilaisia kuukausi-/vuosimaksuja ja lisäksi tietysti hankintahinta on omaa luokkaansa. Tästä johtuen yleisesti myynnissä olevat laitteet ja ohjelmistot ovat usein enemmän tai vähemmän epävirallisia tekeleitä, alkuperäisistä kopioituja tai muuten ilman autonvalmistajan tukea kehitettyjä.
Itse suosin kädessä pidettävää vikakoodinlukijaa. Se on näppärin tavallisessa käytössä ja tietokone viritellään sitten kun on tarvetta jollekin syvällisemmälle tutkimiselle.
Itse öljyjä vaihtaessa tulee nykyautojen kanssa usein eteen huoltovälimuistutin, joka voi olla kaikkea harmittoman jakoavaimen kuvan ja ärsyttävän merkkiäänen väliltä. Sen nollaus onnistuu autosta riippuen joko jollain nappienpaineluyhdistelmällä tai sitten mahdollisesti automerkkikohtaisella (ei perusmallisella) vikakoodinlukijalla.
Vikakoodien luku on tietysti vain se ensimmäinen askel. Osa vioista ja vikakoodeista on selkeitä ja osa ei. Eli seuraavaksi voi olla paikallaan suunnata koneen ääreen haeskelemaan tietoa, että mitä kyseinen koodi käytännössä voisi tarkoittaa. Jos vaikka vikakoodina on vasemman takapyörän abs-anturi, niin vika voi olla itse anturissa, hammaskehässä, anturin ja hammaskehän etäisyyssäädössä, abs-yksikön ja anturin välisissä liitoksissa, itse johdossa tai ehkä jopa pyöränlaakerissa.
Tähän samaan väliin sopii ehkä muutama sana erilaisista sähköisistä tietokannoista ja oppaista. Eli etsivä löytää netistä laajasti erilaisia korjaamoilla ja varaosaliikkeissä käytössä olevia perusteellisia ohjelmia ja oppaita joko tietylle automerkille tai sitten laajempia monen merkin perushuolto-ohjeita. Useimmiten näitä ei ole tarkoitettu vapaaseen jakeluun, eli laillisuus on vähän niin ja näin. Kuitenkaan näitä ohjelmistoja ei tavallinen tallaaja käytännössä saa hankittua mistään ilman korjaamotoimintaa. Jokainen tekee näiden kohdalla tietysti kuten parhaaksi näkee.
Netistä löytyy kuitenkin lisäksi ilmaisia hyviä varaosahakusivuja, joista selviää juuri tietyn osan varaosanumero. Sen avulla on helpompi jatkaa uuden osan etsimistä. Lisäksi näiltä sivuilta löytyy paljon räjäytys- ja osakuvia, joista on apua korjaustöissä. Esimerkkinä vaikkapa tällaiset:
Tietokone on välttämätön nykyautojen kanssa puuhatessa. Tähän käyttöön kannattaa pyhittää täysin oma koneensa. Läppäri on tietysti pöytäkonetta kätevämpi, koska sen saa otettua mukaan ja sen saa toisaalta säilytettyä hyvin hyllyllä. Näitä vähän vanhempia malleja löytää halvalla monestakin paikasta. Ei väliä vaikka akkua ei olisi, jos verkkovirtaa on saatavilla. Yllä mainituista käytännön syistä monet ohjelmistoista ovat ”epävirallisia” ja esim. koneen nettiyhteys on syytä pitää pois päältä käytön aikana. Monet ohjelmistot myös vaativat jotain tiettyä vanhempaa käyttöjärjestelmää.