Tämä osio käsittelee pääasiassa vianetsintää koskien auton sähköjärjestelmiä, mutta samat ajatukset tulee pitää mielessä myös muita korjauksia tehdessä, vaikkapa moottorin vianhaun yhteydessä. Tosin sähkö liittyy nykyautoissa lähes kaikkeen tavalla tai toisella. Korjausoppaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä perinteisen kirjan lisäksi erilaisia sähköisiä oppaita ja ohjelmia.
Osien vaihtaminen summamutikassa tai tutkiminen ja mittaaminen sieltä täältä silmään osuvasta paikasta ei ole järkevää. Aikaa ja mahdollisesti rahaakin menee hukkaan ja luultavasti jokin kohta jää kokonaan huomiotta. Tai kohta tutkitaan virheellisesti. Pahimmillaan vika jää kokonaan löytymättä ja nostetaan kädet pystyyn. Tätä käy valitettavasti myös korjaamoille. Osia vaihtaessa kannattaa pitää mielessä, että myös uusi autoon vaihdettu osa voi olla valmiiksi viallinen. Eli vianhaussa täytyy olla järjestelmällinen ja valituilla mittauksillta ja testauksilla rajata vikakohta johonkin tiettyyn paikkaan.
Vikakoodien luku on nykyään nykyään merkittävä osa vianhakua ja sen voikin tehdä heti alkuun. Vikakoodit voivat kertoa heti vian kohteen, mutta on myös mahdollista että jostain pikkuviasta johtuen ruudulle voi tulla toistakymmentä vikakoodia eri puolilta autoa. Siinäkin tapauksessa koodien avulla voi kuitenkin päästä vian jäljille. Toisaalta vikakoodit voivat myös viedä harhaankin. OBD/vikakoodien luku-osiosta lainaten: Jos vaikka vikakoodina on vasemman takapyörän abs-anturi, niin vika voi olla itse anturissa, hammaskehässä, anturin ja hammaskehän etäisyyssäädössä, abs-yksikön ja anturin välisissä liitoksissa, itse johdossa tai ehkä jopa pyöränlaakerissa.
Kaikkiin sähköjärjestelmiin liittyy olennaisesti kytkentäkääviot, myös autossa. Kytkentäkaaviot kertovat, että miten eri komponentin ovat liitettyinä toisiinsa. Koko auton kytkentäkaavio olisi melkoisen sekava, joten useimmiten kytkennät on esitetty pienempinä kokonaisuuksina, kuten ilmastointi, ajovalot, jarrujärjestelmä jne. Eli kytkentäkäävioiden lukutaito on korjaustöissä ehdoton vaatimus ja lisäksi olisi hyvä olla jonkinlainen elektroniikan perustuntemus. Katso tästä osiosta pieni johdatus elektroniikkaan: Elektroniikan perusteet. Siellä on myös asiaa yleismittarin käytöstä vianetsinnässä.
En ole löytänyt mitään kunnollista suomenkielistä sivua, joka perehdyttäisi kytkentäkaavioiden lukemiseen. Kirjallisuutta sen sijaan löytyy vaikka lähikirjastosta. Esimerkiksi ammattikoulun elektroniikkapuolen kirjat ovat mainiota luettavaa.
Kuitenkin kytkentäkaavioiden piirrosmerkit on standardoitu, samoin muut merkinnät. Täältä löytyy tavallisimpia kytkentäkaavioiden merkintöjä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_auton_johdin-_ja_liitinmerkinn%C3%B6ist%C3%A4
Autojen korjausoppaissa on usein mukana ainakin tärkeimmät sähköjärjestelmien kytkentäkaaviot. Jotkut oppaat kattavat useita moottorivaihtoehtoja ja autoissa voi olla eri varustelutasoja, jolloin kaaviot eivät välttämättä täsmää ihan täysin juuri kyseiseen käsillä olevaan autoon. Erilaisista sähköisistä korjausoppaista ja tietokannoista voi löytyä huomattavasti tarkemmat kytkentäkaaviot. Kytkentäkaavio voidaan piirtää monella eri tavalla, mutta kaikista pitäisi käydä kuitenkin ilmi samat asiat.
Joka tapauksessa kaikenlaisista kaavioista on todella iso apu korjaustöissä. Mutkikkaampien tapausten kohdalla kaavion voi tulostaa tai kopioida ja merkata siihen, että mitä on jo tarkistettu ja mittaustuloksia eri paikoista. Niitä voi sitten illalla miettiä ajatuksen kanssa.
Autoissa on ripoteltu sulakkeita yllättävän moneen paikkaan. Tässä on hyvä sivusto, josta löytyy merkeittäin ja malleittein sulakkeiden ja releiden sijainnit ja selitykset.
Tässä on esimerkkinä jonkun auton tupakansytyttimen kytkentäkaavio:
Selitteet kuvassa oleville osille ja johtojen väreille:
1 akku, 3 pääsulakkeet, 5 virtalukko, 11 sulakerasia, 24 valokytkin, 26 tupakansytytin, E1, E2 ja E7 maadoituspisteet, No=musta, Rg=punainen, Be=sininen, Ja=keltainen
Jos tupakansytytin olisi mykkänä, niin mistä lähtisit ensin etsimään vikaa ja mitä seuraavaksi? Mieti hetki että mitä tekisit, ennen kuin luet pidemmälle.
Kytkentä on melko yksinkertainen ja liikkeelle voisi lähteä todennäköisimpien vikakohteiden järjestyksessä. Jos akussa (1), akun maajohdoissa (E1 ja E2), pääsulakkeissa (3) tai virtalukossa (5) olisi vikaa, niin auto hyvin todennäköisesti oireilisi muutenkin, koska ne liittyvät myös muihin sähkölaitteisiin. Eli unohdetaan ne toistaiseksi. Tässä kytkennässä ei myöskään ole releitä, jotka ovat usein syyllisiä vikoihin.
-tarkistetaan siis ensimmäiseksi sulake F30. Normaalisti sulakkeiden ei pitäisi palaa, mutta tupakansytyttimen kohdalla ylikuormitus voi käydä helposti.
-Jos sulake oli kunnossa, niin seuraavaksi yleismittarilla tarkistetaan, että tuleeko pisteeseen k3 (käytännössä sulakkeen toinen jalka) sähkö. Useimmissa lattasulakkeissa mittauksen voi tehdä suoraan sulakkeesta, päällä on metallikontaktit kumpaankin jalkaa ja sulakkeen ollessa ehjä nämähän ovat yhteydessä toisiinsa. Jos tulee, niin jatketaan eteenpäin. Jos ei tule, niin silloin tutkitaan ketjua taaksepäin, eli tässä tapauksessa virtalukko ja virtalukon ja sulakerasian välillä oleva keltainen johto.
-irroitetaan tupakansytytin ja mitataan että tuleeko liittimeen 2 (keltainen johto) jännite. Jos tulee, niin jatketaan eteenpäin. Jos ei, niin silloin vian on oltava sulakerasian ja sytyttimen välillä olevassa keltaisessa johdossa
-tarkistetaan maadoituksen toimivuus yleismittarin avulla auton korin ja liittimen 3 (musta johto) välillä. Jos se on kunnossa, niin ainoa vikakohde on enää itse tupakansytytin joka täytyy luultavasti vaihtaa.
Toimiiko valaistus? Kaaviosta näkee heti, että valaistus on hyvin pitkälti omana piirinään ja sähköt kulkevat valokytkimen ja oman sulakkeen kautta, ainoastaan maadoitus on yhteinen. Usein saman sulakkeen piirissä ovat myös muut sisävalaistukset, vaikka sitä ei tuohon ole merkattukaan. Eli jos valaistus ei toimi, mutta polttimo on kuitenkin ehjä ja polttimolle tulee jännite, niin vika on maadoituksessa.
Selkeiden ”ei toimi”-vikojen kanssa työ useimmiten sujuu kivuttomasti. Asia kuitenkin muuttuu astetta vaikeammaksi jos kyseessä on ajoittain ilmenevä vika. Silloin syynä on useimmiten jossakin oleva huono liitos, viallinen osa tai anturi, joka antaa jossain tilanteessa vääriä tietoja. Näihin ei ole mitään helppoa ratkaisua. Vikakoodinlukijasta voi olla apua, perinteisen vikakoodien luvun lisäksi sitä voi käyttää ajon aikana eri tietojen ja anturiarvojen tutkimiseen (live data). Lisäksi joissain vikatilanteissa muistiin tallentuu auton vikavalon syttymiseen johtaneet tiedot (freeze frame data), joita voi tarkastella jälkeenpäin.
Vika täytyy järjestelmällisesti yrittää rajata johonkin tiettyyn kohtaan ja varmistaa mittaamalla tai viime kädessä osa vaihtamalla, että vika ei johdu siitä. Esimerkiksi epäiltäessä ilmamassamittaria vialliseksi, sen voi usein testata irrottamalla se sähköistä, jolloin vikavalo voi syttyä, mutta moottorinohjaus käyttää muistissa olevia oletusarvoja ilmamassamittarilta saatavien mahdollisesti virheellisten tietojen sijaan. Jos auto toimii nyt melko normaalisti, niin vika on luultavasti löytynyt.
Korjausoppaista voi löytyä myös työtä helpottavia lohkokaavioita vianetsintään:
Sekä eri komponenttien testaamisessa tarvittavia tietoja, eli mittausarvoja eri toimintatilanteissa ja jopa signaalimuotoja vertailua varten, jos käytettävissä on oskilloskooppi:
Muutama sana vielä asiasta, josta riittäisi asiaa ihan omaan sivustoonsa. Eli viallisen osan korjaus. Aina tokikaan korjaaminen ei ole mahdollista. Osa esim. ohjausyksiköistä on suljettu niin, että niiden avaaminen ehjänä ei ole mahdollista (valettu massaan tmv) tai vesi on voinut tehdä tuhoja. Mutta jos osan saa purettua, niin mahdollisuudet korjaamiseen ovat hyvät. Autossa elektroniikka joutuu koville, on tärinää ja todella suuria lämpötilan vaihteluja. Useimmiten vikana on huono juotos tai muu liitos. Täältä löytyy esimerkkejä juotosten tarkastamiseen: Masan (Matti Käki) juotoskoulu (tekijän luvalla pdf-tallenne osoitteesta https://www.mattikaki.fi/~w125312/juotoskoulu/, joka ei toistaiseksi ole toiminnassa). Myös komponenttivikoja voi olla, kondensaattorit väsähtävät yleensä ensimmäisenä, mutta mikä tahansa muukin komponentti voi toki vikaantua. Näihin ei juurikaan löydy kytkentäkaavioita, eli joutuu tulemaan toimeen ilman apuja. Nykyään yleisistä pintaliitos-piirilevystä ei helposti näe mahdollisia juotosvikoja ja viimeisenä keinona näiden kohdalla voi kokeilla piirilevyn kuumentamista uunissa. Ohjeita tähän löytyy hakemalla.